.. että mun oma tietokone meni ja kuoli. Kirjoitan Minnan koneella, enkä saa tänne kuvia. Toinen ärsytyksen aihe on jo äsken kirjoittamani piiiiitkä vuodatus, joka katosin johonkin (tähän rumasana)..

Mitään käsityötä en ole saanut valmiiksi, mutta Novitan kautta olen saanut virkkuukoukkuja, jämälankoja sekä suklaata. Kuvittele tähän kuva lankanöttösistä, kourallisesta virkuukoukkuja (eri kokoja) ja suklaapatukasta

Olen seurannut tuota kävijälaskuria ja pian paukahtaa sadantuhannen kävijän raja rikki! Nöyrin kiitos teille lukijani, blogilistan tilaajat ja muut vakikävijät, kuin myös satunnaiset vierailijat.

Voisin laittaa pystyyn arvonnan, myös laskurin nollille saaja voisi ilmottautua! Kommenteissa voisitte kertoa vinkkejä lasten kanssa matkustamiseen, kuinka saada takapenkin kriisit hallintaan. Varsinkin helteellä, kun matka on pitkä ja sisko kiusaa.. Mukavia (ja kamalia) muistoja reissuista luen myös mielelläni! Myös palkintotoiveen voisi laittaa. Nyt on aika historiallinen arvonta, joten ehkäpä palkintokin on jotain hmmm, historiallista

Jos vinkkaat arvonnasta omassa blogissasi, saat tupla-arvan. Kunhan siis kerrot minullekkin. Osallistuminen päättyy kun laskuri on nollilla tai sitten kun minä niin päätän  Kerron sen kyllä sitten.

Onnea arvontaan ja kiitos kaikille lukijoille!

Lämmintä kesää!!

Juhannusruusuni kukkii kerrankin oikeaan aikaan, yleensä kukinta on alkanut vasta ihan kuun lopussa.

Novitan neulomossa on meneillään "Lahjoja toisillemme" ja sain sieltä kautta itselleni kaksi upeaa virkattua liinaa

Olen eläissäni tehnyt kaksi liinaa, joskus pienenä koululaisena. Ne ovat äidilläni. Viimeksi käydessäni Kuusamossa kuvasin ne kyllä, mutta mistään (kamerasta, koneelta) kuvia ei sitten löytynyt?? No, jospa muistaisin kuvata taas seuraavalla kerralla koti-kotona käydessäni. Toinen Neulomon kautta saamani paketti sisälsi toivomiani virkkuukoukkuja. Ja upean itse tehdyn kortin

Keväällä kirsikkapuuni kukkivat ensimmäistä kertaa. Siitäkään otettuja kuvia en löydä mistään, mutta näin isoja kirsikat ovat nyt

Kirsikoita tulee paljon, toivottavasti ne ovat hyviä.

Aurinkoista ja lämmintä juhannuksen jälkeistä elämää kaikille!

Ai niin, kiitos kaikille kommentoijille ja kiitos myös sinnikkäille päivityksen odottajille 

Ei se edellisen postauksen neuleplääh kauaa jatkunut, enkä oikeesti niillä kangaspuilla vielä ole mitään kutonu. Lapset on..

Joskus tammikuussa innostuin Kevätpäiväntasausyllätyshuivi KAL:ista, johon ilmottauduin mukaan. Niinpä heti hamsterikuun jälkeen, sunnuntaina, tulostin ensimmäisen ohjeen ja aloitin huivin. Aika hyvin sain sitä tehtyä, vaikka purkamaankin muutamaan otteeseen jouduin. Ei siksi, että ohje olisi ollut epäselvä, mutta tuntuu välillä olevan tuo oma ohjeenlukutaito hieman ruosteessa..

Huivi valmistui siis tänään (tiistai), reilu viikko aloituksen jälkeen. Pesin huivin, koska lanka oli jotain vanhaa Kauhavan Kangas-Aitan karheaa villalankaa. Niin ja se oli jotenkin tunkkaisen oloista. Laitoin huuhteluveteen reilusti huuhteluainetta ja nyt huivi on pehmentynyt huomattavasti. Huivista tuli todella ISO, jollaisen halusinkin. En ole huivia mitannut, mutta se ei mahtunut pingotukseen parisänkyyn. Leveyttä siis reilusti yli 2m. Ja korkeuttakin yli 150cm. En ole punninnut huivia, se on vielä hiukan kostea. Koska en saanut huivia pingotettua, näytin sille hieman silitysrautaa. 

Ja heitetynä pihalle pitkin pituuttaan, hiukan oli vaikeuksia saada huivia yksin asettumaan nätisti.

Tykkään! Tykkään kovasti!

Oon mä tehny muutakin,villasukkia, mutta niistä myöhemmin. Ja osa hamsteritöistäkin on esittelemättä ja joitain vanhoja töitä. Siis vanhoja, mun kouluaikaisia tekeleitä.

Loppukevennyksenä taas Aleksi, hän halusi kiihkeästi osallistua Neulomon keskusteluihin..

En lähe noihin hemmetin hamstereihin mukaan. Toista kertaa olin tänä vuonna mukana ja lankaa kului yli 2 kiloo. Mutta pahinta on tämä huono olo. Siis mua tökkii ja ällöttää ja vaikka mitä... Käsityöt.

Ja kaikki tämä on ihan leikkimielistä ja vapaaehtoista ja silleen. Mutta mun kilpailuhenkisyys (jota mulla ei siis (oikeesti) oo) saa mut voimaan huonosti ja pahoin!!!

Mun lankavarasto on varmaan ihan jo mitätön, mutta uusia lankoja EN osta. Ja kulutan hulluna noita entisiä pois. Ostovimmani kanavoin kaikenmaailman tarvikkeisiin (onko järkee vai ei????), joita niitäkään en oikeasti tarvitse.

Siis niinku mitä mä yritän selittää? No, olen ostanu kangaspuut!! (äiti hei, ne on ne lasten kangaspuut, ne pienet..)

Ja joo, hamsteroin menemään lankaa kaikenkaikkiaan yli 2 kiloa (2255g) tänä lyhyenä helmikuuna. Josta kaksi päivää meni pelkästään hiihtolomareissun ajamisiiin kotoa pohjoseen ja takas.

En jaksa erikseen raportoida tänne kaikkia grammoja, mutta tein tiskiliinoja, pipoja, parit sukat, pari pesukinnasta ja Minna Canthin tyylisen huivin Sannalle. Oma samanmoinen huivi odottaa innostusta. Niin ja tein yhden pikkuruisen laukun/pussukan, mutta se joutuu johonki nurkkaan häpeemään. Reeta siis tahto hopeisen pontson ja laukun. Mutta tämä laukku ei kuulemma ole oikea laukku...

 Tämä tässä Sannan huivi. Minna esittelemässä, eikä kuva ehkä kerro koko totuutta. Minna on minua pitempi (ei oo!!), siis melki 170cm ja huivin yläreuna kuvassa rullalla, joten huivilla on mittaa ihan hyväisesti. Minnalla oli kiire lenkille, joten en ehtiny prässätä huivia. (en kerro, että huivi valmistui jo ennen hiihtolomaa, aikaa prässätä/höyryttää/pingottaa olis ollu kyllä)

Tein myös kaksi pesukinnasta, toinen mulle ja toinen Sannalle. Langaksi löysin jotain ihan ihmeellistä lankaa, hamppua? Mun lankavarastoista, siis. Kaikki meni, viimeistä senttiä myöten, joten ei siitäkään sen enempää.

Jos tahotte lukea enempi tästä Hamsterikuusta, niin se onnistuu tästä linkistä. Sieltä sivusta ku klikkaa niitä kutosia, ni se on se mun porukani.

En ihan tarkkaan tiiä kuka kaiken kaikkiaan voitti, siis kulutti lankojaan eniten, mutta ainaki alablogeista me kutoset voitettiin!! Ja kiitos sekä Juulin että keskiäkäisen Pelagian!!

Palaan asiaan oikaisemaan, jos kävi niin hullusti, että joku muu kuudesta hamsterien alablogista voitti... 

Tää jatkaa kutomista (ja tällä kertaa ihan aikuusten oikeesti. Kangaspuilla).

Lina ihan vähän auttaa mummua noitten lankojen ja (Knit Picksin pyörö-) puikkojen kanssa.

Lina saa myös kiipeillä ikkunalaudalla, kun kerta Aleksikin saa... Miten ihmeessä tuo ikkuna voi olla likainen?

Linalla ja mummulla on muitakin yhteisiä intohimoja. Kynttilät.

Tämä puolestaan onkin piiiiitkästä aikaa Aleksi, joka tykkää nukkua missä vain (ja kuorsata). Tässä pienten tyttöjen pahvilaatikkomaja olohuoneessa akvaarion edessä. Aleksi nukkuu toisinaan myös akvaarion päällä, mutta kuvat siitä olivat hieman epäselviä. Pelkäsin laatikon romahtavan, on niin notkollaan.. Aleksi on tavattu nukkumasta myös Reetan rattaista, nukenvaunuista, itsekunkin sängystä, ikkunalaudoilta ja tulostimen päältä. Niin ja tietysti mun tietokoneen näytön edestä. Varsinkin, kun olen koneella

Ja asiaan. Täällä on urakoitu silmukkamerkkejä, Riitu teki niitä myös eskarikavereilleen ystävänpäivälahjoiksi. Minä olen joskus kyllä kovasti vakuuttanut pysyväni vain lankojen ja puikkojen parissa, mutta.. Tai enhän mä muuten, mutta ku mä tartten. Ja sitte niitä tuli vähä tehtyä. Kuvassa ei todellakaan ole kaikki, mutta pientä esimakua tulevasta.

Onko kiinnostusta ostaa silmukkamerkkejä papukaija-lukoilla? Mikä hinta olisi sopiva? Huom. tämähän on siis kotimaista käsityötä. Tarvikkeet onkin sitten mistälie. Todennäköisesti näitä tulee Kirppikselle myyntiin. 

Minä siis en ole tehnyt noista merkeistä kuin ihan muutaman, Sannam taisi tehdä eniten. Ja Sannam myös siivosi sen eteisen, kiitos kovasti Sannam! Ja niitä kaulahuiveja oli ainakin kymmenen...

Meidän pihallapa oli neljä peltopyytä!! Kuvassa toki näkyy vain kaksi (etsi kolmas), olivat hieman arkoja.. Kuvasin keittiön ikkunan läpi, joten kuvanlaatu ei ole paras mahdollinen.

Riitun säärystimet. Reetan ei, koska niitä ei heti löytynyt.

Olin suunnitellut jo muutaman päivän, että poistan eteisestä kaikki pienet ja pitämättömät pipot, huivit, hanskat ja muut. Kummasti sinne aina kertyy kaikenlaista.. En ehtinyt aloittaa, mutta Aleksi-kissa pisti asioille vauhtia. Olin tekemässä ruokaa, kun eteisestä kuului rymähdys ja Aleksi tuli sieltä ihan muina kissoina pois..

Eteinen OLI siisti, tuo korivaunu (on se se) oli naulakon päällä, samoin pyöränkori (en minä tiedä mitä varten) ja ne molemmat pursusivat noita lattialla näkyviä vaatekappaleita ja sateenvarjoja, henkareita ja mitä kaikkea tuolta vielä löytyykään. Arvatkaapa montako kaulahuivia tuossa on. Ja ne kaikki on mun..

Asiasta vielä viispenniseen. Novitan kämmekäsvaihdossa Maaralta saamani kämmekkäät (ihanan vihreää Nallea). Tai se toinen niistä:

Olen saanut jotain töitä Hamsterikuuhunkin valmiiksi, mutta niistä myöhemmin. Tuntuu olevan ihan pakko tehdä kaikkia hitaita ja kevyitä töitä.. Niin paitsi Sannan huivi, jolle tulee painoa, mutta kun se ei meinaa millään valmistua. Joten palaan asiaan myöhemmin.

Jos vaikka olisikin langanostolakossa, niin saahan sitä kuitenkin ostaa ihan vähäsen?? Silleen kun jossain on vaikka sellasia ihan uusia lankoja, mitä ei muualta saa?

Kauhavan Kangas-Aitan uudet langat: Inka, alpakkalanka, puolet merinovillaa ja puolet alpakkaa. Sukkis, puolet merinovillaa, 25% polyamidia ja 25% bambua.

Myös Viivi toivotti langat tervetulleiksi. Oli vähän hankala kuvata noita, kun Viivi tukki koko ajan kameran eteen..

Kangas-Aitassa oli muitakin uusia lankoja ja noista löytyi paljon ihania värejä, mutta eihän mulla kameraa mukana ollut.. Tuosta Inkasta kokeilen kämmekkäitä ja voin kertoa, että tuo lanka on aivan mahtavan pehmeää. Kuin myös Sukkis, joka tuntuu haluavan ehdottomasti unisukiksi.

Ja palatakseni otsikkoon, olen siis tänäkin vuonna mukana hamstereissa. Tarkoitus siis on olla ostamatta lankoja (kröhöm) ja kuluttaa varastoja mahdollisimman paljon. Helmikuun aikana. Viime vuonna jo vähensin huimasti lankojen ostelua ja linja pitää. Nämä uutuudet oli siis ihan tämmöinen vahinko.. En aio lipsua. En varmana. En.

Pitemmittä puheitta, käsitöitä valmistuu

Reetalle ohuet villasukat. Varsi kitten mohairia (?) ja terä nallea. Ruskeaa olisin halunnut teriin, mutta ei. Montakytäkuus kiloo on lankaa, muttei koskaan, ikinä sitä mitä tarttisin..

Voittolangat Novitalta, Rosesta lähti heti tulemaan huivi. Seiska veikasta Minnalle lapaset.

Ja vain yksi kuva tällä kertaa Aleksista. Edelleenkin hän tykkää langoista 

Ja loppuun vielä kuva yhdestä uroksesta:

Partamonni on niiiiiiiiiin ruma, että on melkein jo hellyttävä.. Melkein siis.

Haluaako joku partamonneja? Meiltä niitä saisi, kymmenittäin. 

Ja takaisin käsitöihin. Sain aiemmin Novitalta ne vaalenapunaiset Isoveikat, niistä tein Riitulle ja Reetalle pipot. Kuvaan ne, jahka saan päät tänne. Ei ne miltään näytä pöydällä kuvattuna. Mitäs muuta, Sannan paidasta puuttuu kuva, paita on jo valmistunut aikoja sitten.  

Että anteeksi vaan, tiedän, että ne ovat todellakin raivostuttavia.

Valmistuneena Samos-paita, Ullan ylösalaisneule -ohjeella. Ohjeessa lanka oli tietty paljon ohkaisempaa, mutta muokkailin hieman ja kuten ehkä huomaatte, onnistunkin joskus :

Mallina ihan minä itte, kuvaajana Sanna. Tyylinä Reetalta opittu "ette näe mua". Ärsytti oman naaman kattominen kuvista, en se minä ole, jolla naama roikkuu kuin buldogilla (anteeksi koirat, olen oikeasti hyvin eläinrakas..).

Josta kökkö aasinsilta seuraaviin kuviin. Ja juu, taas kissoja. Ai niin, piti kertomani vielä, että myös Terhi tilasi itselleen samanlaisen paidan. Ja se Sannan oma on lähes valmis. Siis ihana, helppo, nopea, sanomattoman mahtava ohje. Miksi mä olen aina tämmöinen myöhäisherännäinen, tuotakin ohjetta olen sen ilmestymisestä asti ihaillut. Ja aikonut kokeilla. Sitten joskus. Ja nythän se tuli, lähes viiden vuoden viiveellä.

Terveiset Laihialle, ymmärrättehän, miksi pidin Aleksia isona?

Ei tuosta kuvasta ehkä huomaakkaan, mutta Aleksi on huomattavasti isompi kuin oikealla oleva Julumettu hiirikissa, Iitu. Ja Iitulla on varpaita vaikka muille jakaa, on näillä käpälillä kiva napata hiiriä, myyriä, päästäisiä ym. 

Aleksi otti heti paikkansa neulojan kissana. Istun kuvassa sohvalla kutomassa/neulomassa/tikkuamassa Aleksi lähes kainalossa, tv:n kaukosäätimen päällä, langat tiukasti otteessaan.

Lupaan lopettaa tämän kissa-hössötyksen. Tai ainakin vähentää tätä julkisesti. Joo´o, ihan varmasti!

Otsikkoon palaan kunhan esittelen pikaisesti tehdyt säärystimet veljeni tyttären tyttärelle. Milla valitsi langat itse. Nimettömiä lankoja lankavarastoni uumenista.

Jalat on kyllä Riitun, Milla ei ollut itse paikalla säärystimien valmistuessa.

Ja sitten otsikkoon. Kerroin jo Jontusta aiemmin, hän muutti meille myöskin tasapainottamaan tätä akkavaltaa, joka täällä vallitsee. Mutta Hän ei riittänyt. Kokeilen sitten tätä komeaa kollia:

Hän on Aleksi, melkein 1,5v nuori kollinrontti. Näin rauhallisesti tämä mies otti uuteen kotiin muuton.

Viivi-koira, Jurvalainen saunoja, oli kiinnostunut kissasta, mutta ei mitenkään häiritsevästi. Molemmat ihan viilipyttyjä.

Istuin hetken Aleksin vieressä sohvalla ja sitten menin keittiöön syömään. Ja kas, Aleksi tuli perässä. Aivan muina "kissoina".

Viivi tässä katselee, että mitä se Aleksi meinaa, kun uskalsi mokoma tulla ihan mun jalkoihin. Aleksille ei kelvannut juusto, mutta Viivi söi sen oikein mielellään. Yritin kyllä saada tässä molempia kuvaan, mutta eivät mokomat pysyneet sen vertaa paikallaan ja toistensa lähellä, että olisin onnistunut. 

Aleksi palasi takaisin olohuoneeseen, tarkisti tuolin viereisen seinän (vanhanaikainen heilurikello, sellainen pimputtava. Sanna sanoo mummula-kelloksi), totesi paikan turvalliseksi ja alkoi nukkumaan.

Tällaiset tunnelmat tänään. Ja käsitöihin palatakseni, olen aloittanut tätä

ja se valmistuu tänään. Ohje löytyy Ullasta ja olen menettänyt tuolle jo sydämeni. Ainakin melkein. Sanna tilasi samanlaisen ja haimme siihen jo langatkin. Ja huom. Sanna osti, minä jatkan ostolakkoiluani.

Olen voittanut Novitan arvonnassa jotain, odotan innolla!!! Jäi kuvaamatta kaksi kerää Isoveljeä, jotka sain myöskin Novitalta. Suunnittelin pienen pätkän "neulomosukkaa", ja Novita palkitsi meidät suunnitteljat ihanalla langalla! Itse en ole vielä ko. sukkia tehnyt, mutta joskus nekin vielä ehdin toteuttaa. Varmasti.

Nyt siirryn sohvalle tutustumaan paremmin Aleksiin ja tikuttamaan ja tuijottamaan tv:tä ja nautiskelemaan kynttilöistä ja takkatulesta!

Katsotaan, osaanko käyttää tätä uutta systeemiä.
(ainakin löysin nuo monen inhoamat hymiöt, lupaan etten niitä hirveästi viljele..)

Edellisestä arvuuttelusta kerron sen verran, että yksi arvaus oli ihan melkein nappiin. Lisää arvauksia sopii esittää, kerron oikean vastauksen, jahka tämä remontti on ohi. Ja ne lepakot on siis maalattu lastulevylle, kokoa on noin metri kertaa kaksi.
Otan kohteesta kuvan valmiina. Siis lopullisesti valmiina, ei täältä puutu oikeastaan kuin sähkötyöt.

Käsitöitä olen tikutellut vaikka kuinka. Tiskiliinoihin hurahdin Novitan tiskiliina-vaihdon myötä. Yhden tein (yritin tehdä) myös virkkamalla ja kuinkas sitten kävikään?


Mun ainoa valokoukku katkesi!

Muutaman liinan olen neulonut, yksi lähti jo Sannan matkaan, eikä siitä tietysti ole kuvaa vielä. Yhden tai kaksi lähetän vaihtoon, kunhan osaan päättää minkä kelpuutan. Omani sain tänään, mutta kuvaa tulee myöhemmin. Olivat muuten aivan ihania! Ja just oikean värisiäkin, keittiöön sopivia

Aiemmin kerroin niistä Kauhavan Kangas-Aitan pikkujouluista ja saamastani lahjasta jäi kuva silloin laittamatta. Tässäpä se:

Ihania! Tuosta Ihaasta meinasi jo tulla tappelu (kuka saa), mutta sain sen piilotettua! Teen sen jossain vaiheessa ja voipi olla, että menee lahjaksi.

 Eipä tulleet nämä kuvat mitenkään aika järjestyksessä, yllä Spr:n "Pipoapua pohjolasta" -keräyksen tekeleeni. Neljä pipoa, kaulahuivi ja kahdet sukat. Tein muutaman pipon enemmän, mutta ne lähtivät lasten matkaan. Ainakin yhden omi Reeta, kai nuken lakiksi. Vaikka se kyllä oli nukelle iso..

Joululahjaksi olen saanut mm. Heljä Liukko-Sundströmin ihanan Tanssiinkutsu-mukin (joo, ja tanssimaan menen heti, kun se vain on mahdollista!!!), lankaa (kröhöm) ja aivan upean korun!


Pahoittelen sormenjälkiä korussa.. Korussa on siis kaikkien lasteni nimet ja kuukausikivet, aivan mahtava keksintö! Alareunassa lukee MOM. Haluan tuollaisen samanlaisen lastenlasten nimillä, jahka heitäkin on puolitusinaa!


Tuota lankaa löytyy muutama kerä. Mitähän sillä tekisi. Kait se vissiin täytyy lähteä oppipojaksi suutarille. Josko sitä kenkiäkin oppisi tekemään...

Joulua odotellessa voisitte yrittää arvailla mikä tuosta oikein on tulossa? Mikä se on ja mihin se laitetaan?

Voipi olla arvontakin, en tiiä vielä. Arvatkaa :)

Edit. huikea kävijämäärä täällä, kiitos teille kaikille! Ehkä on syytä pistää arvonta pystyyn. Vaikka ton 90 000 kävijän kunniaksi. Bongaisiko joku sen?

Ja yhdet pikkujoulut taas takana päin. Kauhavan Kangas-Aitan käsityöklubin pikkujoulut olivat viime lauantaina. Valitettavan vähän oli päässyt väkeä mukaan, mutta onneksi otin kaksi tonttua mukaan.

Reeta halusi tulla kuvatuksi näin hassusti. Ja syy (Reetan lisäksi) miksi kuva tänne pääsi on tuolla vasemmalla. Ikkunassa roikkuu hauska "verho", en tiedä mistä langasta se on tehty, mutta siinä on sitä heijastinlankaa mukana. Kiiltää/heijastaa kauniisti! Reetalla oli jo heti aamusta tonttuvaatteet päällä, mutta miten lie tuommoisen kolmevuotiaan mieli niin äkisti muuttunut ja ne lensivät pitkin lattioita pienoisen raivarin kera.. Mutta voi sitä pikkujoulua ihan tavallisissakin vaatteissa viettää. Jos kerran haluaa, nih.

Yllä pikkujouluihin viemäni lahja. Omaani en sitten ole vielä kuvannutkaan. Huomasin juuri..

Ensimmäinen koskaan tekemäni kranssi. Ja sen kyllä huomaa ;D Tai siis, toi kranssi Tiimarista, samoin punainen helminauha ja hiutaleet valmiina Prismasta. Joulupukin istuskelemaan halusi lahjoittaa Riitu. Minä olisin yrittänyt virkata/kutoa siihen jonkun tontun. Mutta olisiko tuo kranssi täksi jouluksi sitten valmistunu. Eihän tuossa paljon tekemistä ollut, mutta aikaa meni silti monen monta viikkoa. Hyvä mä...

Tein myös Joulupuu-keräykseen pipon. Lankana Novitan Pop, todennäköisesti vuosituhannen alusta? Puikot ehkäpä neloset ja ihan tavis ribbiä. Aloitettu päälaelta. Ihan koko kerä lankaa ei mennyt, vaan Sanna vei loput parempaan talteen. Tuumasi kyllä, ettei pipo ole pojan värinen... Lahja meni siis 13v pojalle. Sanokaa te, oliko väärä värivalinta???? Minna kyllä tykästyi pipoon, olisi voinut ottaa sen itselleen. Se oli kyllä paras kiitos minkä voisin saada!! Mutta että poika??

Ja itte tykkäsin että onnistui hyvin! Poika oli itse pyytänyt saada lahjakortin, ja sen hän sai pipon lisäksi. Toivon totisesti, että pipo päätyy jonkun päähän ihan oikeasti, eikä lennä mihinkään maatakiertävälle radalle. Lanka on siis kanervan väristä, eikä suinkaan pinkkiä, kuten kuvasta voisi luulla..

Montako mummoa tarvitaan vaihtamaan hehkulamppu?

-Kahdeksan. Yksi vaihtaa lampun ja loput vaihtavat virkkausohjeita netissä!

Tämä oli jossakin uudehkossa vitsikirjassa ja Minna sen sieltä minulle heti innoissaan luki! Kerron kirjan nimen, jahka Minna kotiutuu.

 Olen ollut tämän viikon kuntoutuksessa, kivaakin on ollut. Maanantaina oli hieman kipeämpi olo kuin normaalisti, mutta ei paha ollenkaan. Muuten ei ole tällä rankalla liikunnalla ollut huonoja vaikutuksia. Auttoiko asiaa se, että olen kuitenkin liikkunut, vaikkakaan en ole esimerkiksi ollut punttisalilla enkä allasjumpassa. Noin niinkuin selkäsairauden aikana.

Itselleni aloitin siellä sukkia maanantaina, näin pitkälle pääsin. Ja tämä perjantaikin meni ihan hukkaan sukan kannalta, teimme kaikkea muuta kivaa. Oikeasti meillä on ollut aivan mahtava porukka (terveisiä vain Pialle, kuitenkin käyt lukemassa!!)) ja tosi hauskaa on ollut! Kukaan ei ole valittanut, eikä nurissut. Tietysti yksi jos toinen valittaa kipeytynyttä selkää/jalkaa/kättä kuka mitäkin, koska eihän sinne terveitä otetakaan. Mutta tiedätte mitä tarkoitan. Melkein joka porukassa on aina joku, jolla ei koskaan ole mikään asia hyvin. Aina pitää vain valittaa. Se on  ra sit ta vaa! Mutta meidän porukassa ei ole tuollaista negatiivia :)) Joskus nimesimme erään valittajan "neiti negatiiviksi".

Malli sama kuin alempana siinä Linan valkoisessa sukassa. Lankana Janne. Nelosen puikot muistaakseni. Tuntuu aika haloilta, en olekaan aikoihin noin paksuilla puikoilla kutonut!

Jonka paljastan... Ihan kohta. Yllätin hänet hipelöimästä niitä edellisen postauksen voittolankoja. Olipa ihastunut siihen vaaleanpunaiseen Kitten mohairiin, mihin minäkin..

Tämän rakkaan löysin Pohjalaisilta Suurmarkkinoilta Seinäjoelta. Toinen kuva hänestä löytyy täältä. Olen näitä ihanuuksia käynyt kurkkimassa pitemmän aikaa jo ja hintojakin kysellyt, mutta en vain ole saanut aikaiseksi tilata. Mutta nytpä Jonttu pääsi uuteen kotiin!

Olen pykännyt isojen tyttöjeni (Sannan :)) kanssa pystyyn KIRPPIS-blogin, käykää kurkkaamassa! Sinne ilmaantuu myytävää pikkuhiljaa, jopa lankaakin!